Tekstit

Harjoittelu suoritettu

Kuva
Rue Neuve, joka on Belgian toiseksi suosituin shoppailualue. Ei-välttämättömät kaupat avattiin joulukuussa ja sen huomaa kadulla kävellessä. Kaksi päivää ennen lähtöäni kävin katsomassa ensimmäistä kertaa Manneken Pissia Grand Place Viimeisestä blogipäivityksestäni on kulunut kolme viikkoa. Aika on lentänyt kuin siivillä. Harjoitteluni päättyi eilen ja se oli samalla viimeinen ennen valmistumista. Hurjalta tuntuu, että olen kohta valmis sairaanhoitaja. Kolme ja puoli vuotta koulua takana, joka alkoi Turussa kätilöopiskelijana ja päättyy nyt toivon mukaan jouluna sairaanhoitajaksi valmistumiseen. Harjoitteluita suoritin opintojeni aikana viisi viikkoa Turussa akuutilla sisätautiosastolla, neljä viikkoa Kotkassa hemodialyysiosastolla, viisi viikkoa Kouvolassa psykiatrisella osastolla, 12 viikkoa Nepalissa ja 12 viikkoa Belgiassa. Nepalissa suoritin harjoittelun ensiavussa, kirurgisella vuodeosastolla, terveyskeskuksessa, kouluterveyenhuollossa, teho-osastolla, lapsivuodeosastolla, synnyt

Lockdown

Kuva
Viimeksi kirjoittaessani olin ollut kaksi viikkoa karanteenissa oireettomana ja olin jatkamassa harjoitteluani seuraavana päivänä. Sitten kurkkuni tuli kipeäksi, nenäni alkoi vuotaa ja aloin yskiä. Oireet olivat samanlaiset kuin tavallisessa flunssassa, mutta osastonhoitaja oli sitä mieltä etten voi jatkaa harjoitteluani ennen kuin oireet loppuvat. Olin kotona vielä neljä päivää. Oli äärettömän hieno tunne päästä takaisin sairaalalle harjoittelun merkeissä. Menin yhdeksi päiväksi koronayksikköön harjoitteluun, jonka jälkeen siirryin harjoitteluun kardiologian osastolle. Koronayksikössä oli hoidettavana melko hyväkuntoisia potilaita ja päivän aikana lähinnä mittailin vitaaleja, otin verikokeita ja annoin lääkkeitä potilaille. Suojavarusteissa touhuilu toi omat haasteensa. Erityisen hankalaa oli suonien tunnustelu kaksien suojakäsineiden kanssa. Loppuharjoitteluni suoritan kardiologian osastolla, jossa olen ollut kohta kaksi viikkoa. Olen päässyt ottamaan paljon EKG:itä, laittamaan kanyy

Matkalla tapahtuu

Kuva
Viimeiset kolme viikkoa ovat kuluneet pitkälti kotona omassa huoneessa, koska minulla oli ensin munuaistulehdus ja sen jälkeen COVID-19. Tämä kirjoitus käsittelee lähinnä siis sairastamistani Belgiassa potilaan näkökulmasta. Suurimmaksi ongelmaksi kokisin kielimuurin. Puhun ranskaa hyvin huonosti ja erityisesti sairastaessa olisi kiva käyttää kieltä, jota osaat puhua sujuvasti. Sain usein sairaalaan soittaessani ja kysyessäni puhutteko englantia tiukan vastauksen en. Yritin parhaani mukaan selittää ranskaksi tilannettani, mutta se oli hyvin turhauttavaa ja hankaloitti varmasti hoitoonpääsyä. Sairaana oleminen oli myös ahdistavaa harjoittelun kannalta, kun pelkäsin jokaisesta poissaolopäivästäni aiheutuvan minulle lisää ongelmia. Toki sairastaminen yksin ulkomailla itsessäänkin on ikävää ja odotin innolla viikon lomaani Suomessa. Koronatilanne on pahentunut Belgiassa viime viikkojen aikana huomattavasti ja säännöt ovat tiukentuneet, mikä on surettanut, kun ei ole päässyt nauttimaan sair

Harjoittelun alku

Kuva
Sairaalassa ei ole ole merkattu yksiköiden nimiä, jonka vuoksi suunnistaminen on välillä vähän hankalaa. Minun harjoittelupaikkani on esimerkiksi 650.  Aloitin harjoitteluni UZ Brusselsissa diabetesosastolla kaksi viikkoa sitten. Harjoittelun alussa oli hieman selviteltäv ä ä, koska sairaala oli varannut minulle paikan kolmeksi kuukaudeksi yhdelt ä osastolta. Olin kysynyt osaston vaihtamisen mahdollisuudesta vastaanottavalta yliopistolta jo kes äll ä, kun vasta mietin l äht ö ä ja sill ä oli merkityst ä p ä ät ö kseeni . Sairaalalla  ei ollut mit ä än tietoa asiasta ja he olivat  jo suunnitelleet minulle aikataulun kolmeksi kuukaudeksi. He eiv ät ymm ärt äneet miksi otin asian esille, kun he olivat jo j ärjest äneet kaiken  niin hyvin. He kysyiv ät eik ö t äm ä ole alkuper äist ä suunnitelmaa  parempi. Kerroin kaiken kuulostavan hienolta, mutta asiat oltiin sovittu toisin ja mielelläni olisin muillakin osastoilla.  Olen valmistumassa palatessani Suomeen ja koen tarvitsevani vielä muuta